keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Take me back, take me back, back to summer paradise


Tuo ilotulite-kuva on vielä yksi sieltä Canada Dayn huvituksista. Tuo siis mun puhelimella otettu, ja heti huomaa eron. Kamera on jotenkin liian hidas, ja yrittää olla liian tarkka, kun taas puhelin ottaa juuri sillä sekunnilla, kun haluan ja sen verran epätarkasti, että näistä saa jopa jotain tolkkua. Tuolta ne siis näytti, koko taivas välillä ihan täynnä. Upeaa.

Täällä alkoi perjantaina vihdoin kesä kunnon heltein. On niin mahtavaa, kun tarkenee vielä illalla yheksän aikaan ihan huoletta ilman pitkähihasta. Voiku tämä pysyisi näin meidän lähtöön saakka!

Mun kädet on saaneet auringosta osumaa tosissaan verrattuna jalkoihin. Niinkuin yleensä kaikilla aina. Tässä yksi kuva havainnollistamaan tätä eroa. :D


Reidet toki on aina ihan vitivalkoiset, joten tuo ero näyttää vielä radikaalimmalta, mutta silti. Ei huhhuh! Oltiin sunnuntaina Kitsilano beachillä täällä Vancouverissa, joten vähän jopa mun jalatkin ruskettui. Ei kylläkään reisistä... Maanantaina töissä mentiin lounas nauttimaan alakerran takapihalle terassille, ja siinä n.20min aikana mun kädet ehti sen verran auringon kanssa taistella, että sisälle tultua huomasin käsivarsien punoittavan. Very nice. Just tämän takia aloitin huhtikuussa Suomessa syömään beetakaroteenia... Maanantaina töiden jälkeen Aino lähti shoppaamaan itselleen bilemekkoa mun jäädessä kotiin löhöämään. Menin sitten tuonne meidän takapihalle aurinkoon päikkäreille. Noin tunnin nukuin, ja herätessä oli vähän mitähähhäh-olo :P Hyvin kuitenkin punoitti kaikki paikat, joten auringosta tuli taas otettua osumaa, jee! Laitoin siis kuitenkin aurinkorasvaa, niinku aina. (paitsi työpäivän aikana, ja siihenkin tulee muutos!)



Mun jalkojen ruskettumisen ongelma on nuo ihohuokoset(?!). Ne kyllä punoittaa, mutta muuten tuntuu, ettei jalka rusketu. Onneksi nyt on jo vähän ruvennut jalkapöytä ja sääri ottamaan väriä pintaan, mutta silti... (Siinä myös oikeinpäin mirkkumarkun tattoooo. <3)



Sunnuntaina varmasti jokainen Vancouverin ranta ja puisto oli täynnä auringonottajia. Tuossa kuvassa kuvaan siis merelle päin. Hiekkaosa rannasta oli aivan täynnä, nurmella oli vielä kuvan oton aikaan vähemmän populaa. Kuitenkin joskus 2-4 välillä nurmialuekkin täyttyi aivan totaalisesti. Ei ihme, jos ihmisiä olisi pelkästään tuolla rannallakin ollut joku 100 000 (se on siis iso alue :D)...
Kun klikkaatte tuota kuvaa vähän isommaksi, huomaatte, että tuolta taustalta (eli veden toiselta puolelta) näkyy downtownin kerrostalot. Sen vasemmalla puolella on Stanley park, ja niiden takana kohoaa vuoret. Niin mahtavat maisemat! Tää on oikeasti unelmakaupunki tasaiseen Ouluun verrattuna...

Perjantain dinner

Ainolla alkaa jo hampurilaiset tulla korvista ulos, mutta mä en taida saada tarpeekseni. Toivon todella, että Suomessa ei enää tee näitä mieli... ;) Tässä siis jälleen yksi. Nams.





Tämä kesä on kyllä aivan ihana. En malttaisi millään tulla kotiin. Toisaalta en malta odottaa, että pääsen Ninnin kans Miami Beachin rannalle. Mutta kaikista vaikein odotettava on se, että pääsisin Oulunsalon lentokentällä nolaamaan mun rakkaan pikkuveljen hyppäämällä vollottaen sen kaulaan <3

Ps. Mun siskon vanhin tyttö täyttää nyt 11.7. 15 vuotta! Mihin nämä vuodet juoksee?! Onnea onnea onnea siis tätin rakkaalle! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti